Osa vanhemmuuden haasteista on helppo nähdä ennalta – toiset taas hiipivät arkeen vatsakipuna, päänsärkynä, kiukkuisena mielialana tai tilanteena, jossa lapsi yhtäkkiä kieltäytyy lempiruoistaan.

Jos lapsesi on hiljattain saanut diagnoosin keliakiaan tai ei-keliakiseen gluteeniherkkyyteen, et ole asian kanssa yksin. Lapset voivat elää ja kasvaa erinomaisesti gluteenittomalla ruokavaliolla ja perheet sopeutuvat tilanteeseen usein yllättävän nopeasti. Tärkeintä on ymmärtää mistä on kyse, saada oikeanlaista tukea ja rakentaa arkeen rutiineja, jotka tuntuvat hallittavilta eikä kuormittavilta.

Tämä opas kokoaa yhteen kaiken olennaisen: lääketieteellisen taustan, ruokavalion ja käytännön arjen.

gluteeniin liittyvät sairaudet lapsilla – 
mitä vanhemman on hyvä tietää

Ennen kuin mennään pidemmälle, selvennetään kahta asiaa, joista vanhemmat useimmiten kuulevat:

Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, jossa elimistö reagoi gluteeniin vaurioittamalla ohutsuolen limakalvoa. Hoitamattomana se voi johtaa ravintoaineiden imeytymishäiriöihin, kasvun hidastumiseen, ärtyneisyyteen, väsymykseen ja pidemmän aikavälin terveysongelmiin. Ainoa hoitokeino on tarkka ja elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Keliakiaan liittymätön gluteeniherkkyys (NCGS) ei sen sijaan ole allergia eikä autoimmuunisairaus. Se ei aiheuta suolistovauriota, mutta oireet voivat silti olla hankalia. Lapsella voi esiintyä turvotusta, vatsakipua, päänsärkyä, ummetusta tai ripulia, iho-oireita, nivelkipuja, “aivosumua” tai selkeitä mielialan vaihteluita.

Hyvä uutinen on, että keliakiassa gluteenin poistaminen ruokavaliosta ja suoliston paraneminen palauttavat usein lapselle energian, ruokahalun, keskittymiskyvyn ja tutun elämänilon. 

oireiden tunnistaminen

Joillakin lapsilla esiintyy toistuvaa vatsakipua tai suolen epäsäännöllistä toimintaa. Toisilla oireet eivät liity vatsaan lainkaan, vaan voivat ilmetä esimerkiksi väsymyksenä, ärtyisyytenä, keskittymisvaikeuksina tai kasvun hidastumisena.

Pienillä lapsilla voi olla vaikeuksia painonnousussa tai kiinteään ruokaan siirtymisessä. Isommat lapset saattavat valittaa päänsärkyä, levottomuutta tai vähäistä energiaa. Joillakin taas ei ole juuri lainkaan vatsaoireita.

Jos jokin tuntuu olevan pielessä – luota omaan vaistoosi. Kun vastaukset oireisiin saadaan ajoissa, kaikki on helpompaa.

oikean 
diagnoosin saaminen

Tämä on yksi asia, jota moni vanhempi ei tiedä:
Älä poista gluteenia lapsen ruokavaliosta ennen tutkimuksia.

Testit eivät anna luotettavia tuloksia, jos lapsi on jo lopettanut gluteenin syömisen.

Tutkimuksiin voi kuulua verikokeita keliakiaan liittyvien vasta-aineiden selvittämiseksi, tarvittaessa ohutsuolen koepala sekä arvio keliakiaan liittymättömän gluteeniherkkyyden (NCGS) mahdollisuudesta sen jälkeen, kun keliakia ja vehnäallergia on poissuljettu.

siirtyminen 
gluteenittomaan ruokavalioon

Kun diagnoosi on varmistunut, tapahtuu usein kaksi asiaa samaan aikaan:

  1. Tunnet helpotusta siitä, että olet vihdoin saanut vastauksen.
  2. Samalla takaraivossa kuuluu pieni ääni: “Mutta… mitä hän nyt voi syödä?”

Siirtyminen gluteenittomaan ruokavalioon helpottuu, kun ajattelet sitä vaiheittain.

Aloita ruoista, jotka ovat luonnostaan gluteenittomia: hedelmät, vihannekset, liha, kala, kananmunat, maitotuotteet, palkokasvit sekä viljat kuten riisi, quinoa, hirssi, maissi ja tattari. Näistä muodostuu uuden arjen perusta.

Seuraavaksi opettele, missä kaikkialla gluteeni voi piileskellä. Prosessoidut elintarvikkeet, kastikkeet, murot, keitot ja paneroidut tuotteet sisältävät usein gluteenia. Ainesosaluetteloiden lukemisesta tulee nopeasti tapa, joka tuntuu pian täysin luontevalta.

Sen jälkeen vaihda tutut suosikit gluteenittomiin vaihtoehtoihin. Lapsille tutut maut ja koostumukset ovat tärkeitä. Tässä laadukkailla gluteenittomilla tuotteilla on suuri merkitys. Esimerkiksi lapsille sopivat perustuotteet, kuten gluteeniton leipä, pasta, digestive-keksit, keksit ja crackersit, voivat helpottaa siirtymää, kun maku ja tuntuma muistuttavat alkuperäisiä.

Ja lopuksi: ota lapsi mukaan. Lapset sopeutuvat muutoksiin paremmin, kun he kokevat olevansa mukana kaikessa. Anna lapsen valita lounasvaihtoehtoja, kokeilla uusia reseptejä tai maistella erilaisia gluteenittomia leipiä ja keksejä. 
 

mitä lapsi voi syödä:
helppoja ateria- ja välipalavinkkejä

Lähde liikkeelle yksinkertaisista peruspalikoista monimutkaisten ruokalistojen sijaan. Aamiaisideoita:

ideoita
eväisiin

nopeita
välipaloja

  • Omenasose
  • Banaanipalat
  • Keitetyt kananmunat
  • Maissilastut ja salsa
  • Schärin gluteenittomat välipalat

Yksinkertainen sääntö: proteiini + hedelmä tai vihannes + gluteeniton viljatuote pitää energiatason tasaisena.

Makeiset, herkut ja juhlapäivät tasapainon löytäminen

Lapset rakastavat herkkuja ja sama pätee myös gluteenitonta ruokavaliota noudattaviin lapsiin. Gluteeniton elämäntapa tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että herkkuja opitaan nauttimaan turvallisesti ja tasapainoisesti. 

Joissakin perheissä kotona on oma “herkkulaatikko”, jotta hyvien valintojen tekeminen olisi helpompaa. Toiset taas tekevät “juhlalaatikon”, jotta lapsella on aina turvallinen vaihtoehto esimerkiksi synttäreillä.

Vältä yhdistämästä herkkuja palkintoihin tai rangaistuksiin – anna niiden olla luonnollinen osa tasapainoista arkea.
Schär Chocolate O's, Digestive ja Choco Chip Cookies tarjoavat herkkuhetkiä ilman turhaa stressiä.

koulu, juhlat ja, 
arjen tilanteet

Tämä on usein se osa-alue, josta vanhemmat kantavat eniten huolta – mutta johon lapset usein sopeutuvat yllättävän nopeasti.

Koulussa jo lyhyt keskustelu opettajan, kouluterveydenhoitajan ja keittiöhenkilökunnan auttaa pitkälle. Kerro, mikä on turvallista, mikä ei, ja miten ristikontaminaatiota voi tapahtua. Pakkaa mukaan myös ylimääräinen välipala yllättäviä tilanteita varten.

Syntymäpäiväjuhlille voit ottaa mukaan gluteenittoman kuppikakun tai keksejä. Juhlien järjestäjät auttavat yleensä mielellään, kun saavat tiedon etukäteen. Opeta lasta kysymään kohteliaasti ja luontevasti ruoan sisällöstä.

Ystävien kesken selitys voi olla yksinkertainen. Tee erilaisista ruokavalioista normaali asia ja kannusta kysymään.

hyvinvointi ja
käyttäytyminen

Gluteeniin liittyvät sairaudet voivat vaikuttaa käyttäytymiseen yhtä paljon kuin ruoansulatukseen. Ärtyneisyys, väsymys, levottomuus tai keskittymisvaikeudet helpottavat usein selvästi, kun gluteeni poistetaan ruokavaliosta.

Samaan aikaan empatia on tärkeää. Lapsen on hyvä kuulla, ettei hän ole “erilainen” tai rasite eikä jää mistään paitsi. Lapsi oppii pikku hiljaa, mikä saa hänet voimaan hyvin.

usein kysyttyä

K: Voivatko oireet kadota kokonaan?
V: Usein kyllä. Kun gluteeni poistetaan ruokavaliosta ja ravintotasot palautuvat, moni lapsi voi paremmin jo muutamassa viikossa.

K: Onko gluteeniton ruokavalio epäterveellinen?
V: Ei. Tasapainoisella ruokavaliolla lapset saavat kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Keliakiadiagnoosin jälkeen verikokeilla voidaan seurata mahdollisia puutoksia, ja tarvittaessa ravitsemusterapeutti voi auttaa.

K: Voiko gluteeniton ruokavalio aiheuttaa ravintoaineiden puutetta?
V: Ei, jos ruokavalio on monipuolinen. Tuoreet raaka-aineet, gluteenittomat täysjyväviljat sekä tarvittaessa lisäravinteet ja ravitsemusterapeutin tuki auttavat pitämään ravitsemuksen tasapainossa.

K: Voiko keliakiaa sairastava lapsi syödä gluteenia “silloin tällöin”?
V: Ehdottomasti ei. Jo pienetkin määrät aiheuttavat tulehdusreaktion suolistossa vaikka oireita ei aina huomaisikaan.

K: Kuinka nopeasti lapsi voi paremmin gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen?
V: Monet lapset voivat paremmin nopeasti – joskus jo muutamassa päivässä, usein muutamassa viikossa. Kokonaan toipuminen vaatii kuitenkin johdonmukaisuutta ja aikaa.

K: Jos minulla on keliakia, saavatko lapseni sen myös?
V: Ei välttämättä. Sairaus ei periydy automaattisesti, mutta lähisukulaisille suositellaan seulontaa.

K: Voiko lapsi syödä jäätelöä vaikka hänellä on gluteeniton ruokavalio?
V: Kyllä, jos se on gluteenitonta. Joissakin jäätelöissä gluteenia voi olla itse jäätelössä tai lisukkeissa ja vohvelitötterön täytyy olla gluteeniton.

K: Voivatko gluteenittomat lapset syödä sipsejä tai ranskalaisia perunoita?
V: Peruna on luonnostaan gluteeniton, mutta panerointi ja mausteet voivat sisältää gluteenia. Tarkista aina ainesosat. Kotona voit käyttää erillistä paistoöljyä tai valmistaa lapsen annoksen ensin.

K: Voivatko gluteenittomat lapset syödä kauraa?
V: Vain sertifioitua gluteenitonta kauraa – ja vain, jos lääkäri suosittelee sitä. Osa keliakiaa sairastavista reagoi myös puhtaaseen kauraan.