Valmistettu Fabrizion taidolla

”Voidaksesi olla maanviljelijä, tarvitset tarkat silmät, ehdotonta rakkautta tiluksia kohtaan sekä vahvat ja väsymättömät kädet. Olen kasvattanut durraa tilallani lähes kuusi vuotta luontoystävällisin menetelmin. Olen ylpeä siitä, että olen yksi Schärin valitsemista sopimusviljelijöistä. Durra on vilja, joka syntyi gluteenittomana ja sanoisin, että se valitsi minut. On joitain yhtäläisyyksiä. Se on mukautuva, kestävä ja rustiikkinen. Sen sanotaan olevan muinainen alkuperä, mahdollisesti 4000 vuoden takaa, jolloin sitä viljeltiin menestyksekkäästi myös Intiassa, Kiinassa ja Afrikassa. 1600-luvulla se saapui Amerikkaan.

Tasangot ja hyvin ojitetut alueet ovat tälle viljelykasville ihanteellinen kasvupaikka. Durra kasvaa tälläisilla alueilla luonnollisesti ilman intensiivistä maanviljelyä. Vaikka durra on sitkeä vilja, joka sopeutuu erilaisiin ympäristöihin ja olosuhteisiin, kuten veden niukkuuteen, laadukkaan raaka-aineen saaminen vaatii sitoutumista ja huolenpitoa.

Yhdessä Schärin kanssa päätin keskittyä kestävyyteen ja innovaatioihin maksimoidaksemme tämän viljan mahdollisuudet.

Toisin sanoen edistyneiden vedenkulutusta vähentävien kastelujärjestelmien käyttöönotto, ympäristöystävällinen maankäyttö, kemiallisten lannoitteiden vähentäminen, huolellinen kasvilajikkeiden valinta ja yksityiskohtaiset maaperäanalyysit varmistavat, että jokainen viljan jyvä on parasta, mitä luonto tarjoaa. En voi olla mainitsematta, kuinka arvokasta Schärin jatkuva tuki ja neuvot ovat.

Schärin agronomit käyvät säännöllisesti pelloillani tarkistamassa kasvien ja sadon kunnon, tekemässä mittauksia ja ottamassa näytteitä tutkimuksia varten. Kun durra on kypsä eli kun jyvät ovat kovia, väri on sellainen kuin sen pitääkin olla, kosteus on riittävän alhainen, lehdet kellastuvat ja varsi kovettuu, olemme valmiita sadonkorjuuseen. Sato kuljetetaan Schärin hyväksymään myllyyn, joka on sertifioitu jauhamaan gluteenittomia raaka-aineita. Täällä suoritetaan tiukat ja tarkat testit - virheisiin ei ole varaa! Täällä Schär voi käyttää vain täysin virheetöntä raaka-ainetta eli mikä ei sisällä gluteenia, muita allergeeneja, raskasmetalleja ja mykotoksiineja.

Joka kerta kun rakkaudella ja huolella kasvatettu durrani hyväksytään tuotantoon, sydämeni täyttyy ylpeydestä. Minulle se on paljon enemmän kuin pelkkää maanviljelyä. Tämä on intohimoni, joka näkyy gluteenittomissa ruoissa. Näiden tuotteiden avulla monet perheet voivat nauttia ainutlaatuisista mauista, runsaista aromeista ja arvokkaista ravintoaineista."

VitaMi-projekti – vähemmän tunnetun mutta arvokkaan, ravitsevan ja kestävän viljan, hirssin, talteenottamiseksi ja arvostamiseksi.

Biologinen monimuotoisuus, yksi planeettamme korvaamattomista luonnonvaroista, on viime aikoina hävinnyt nopeasti. Tällä hetkellä arvioidaan, että 40 prosenttia kasvilajeista on uhanalaisia. Siksi Schär tekee kaikkensa suojellakseen ja edistääkseen pienempiä viljelykasveja, kuten durraa, tattaria ja hirssiä. Teemme tämän keskittyen toimitusketjuun ilman kielteisiä vaikutuksia metsiin ja keskittyen eläinten hyvinvoinnin suojeluun. Hyvä esimerkki tästä lähestymistavasta on äskettäin käynnistetty VitaMi - Varietà Italiane di Miglio -projekti (italialaiset hirssilajikkeet). Aloitteen tavoitteena on valita uusia Länsi-Euroopan ilmasto-olosuhteisiin sopivia hirssilajikkeita, joita Schärin luotetut viljelijät kasvattavat jatkossa ja joiden sato käytetään Schärin tuotteissa. Hirssi on luonnostaan ​​gluteeniton ja sisältää runsaasti kuitua, kalsiumia ja rautaa. Se kestää luonnonolosuhteita, tuholaisia ​​ja tauteja. Toisaalta se on erittäin ravitsevaa ja kestävää, mikä hyödyttää sekä ihmisten terveyttä että talouskasvua.

Vuonna 2020 aloitettiin valittujen hirssilajikkeiden risteyttäminen ja kasvihuoneissa kasvatettiin 6000 hirssin muunnelmaa, jotka ovat tulosta neljästä eri risteytyksestä. Nyt projekti keskittyy 1000 lupaavimman muunnelman valitsemiseen. Ensimmäisten kenttäkokeiden jälkeen seuraava tavoite on, että VitaMi jakaa ensimmäiset siemenet Schärin luotettaville viljelijöille vuoteen 2025 mennessä. Tarkoituksena on sisällyttää kasvatettu sato tuotantoketjuun vuoteen 2026 mennessä.