Nautitaan yhdessä

Nautitaan yhdessä

Yhdessä toisten kanssa syöminen tekee hyvää niin ruumiille kuin sielullekin, sillä yhteinen ruokailu antaa turvallisuudentunnetta ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä hyvinvointia.

Mikä voisikaan olla parempaa: Perhe ja ystävät kokoontuneina pöydän ääreen päivän tapahtumista iloisesti jutellen ja ruoka maistuu kaikille. Vaikka jokainen ateria ei vastaakaan tätä ihannekuvaa, yhteisellä ruokailulla on tärkeä merkitys: ”Yhteinen ruokailu ei tyydytä ainoastaan ruumiillista nälkää, vaan myös sosiaalisia ja henkisiä tarpeita. Se saa olomme tyytyväiseksi ja miellyttäväksi ja ennen kaikkea se on rituaalinen, yhdistävä tekijä ihmissuhteissa, olipa kyseessä sitten perhe, ystäväpiiri tai parisuhde”, sanoo professori Christoph Klotter, ravitsemuspsykologi Fuldan korkeakoulusta. Ja tällä sosiaalisella yhteenkuuluvuuden tunteella on hämmästyttäviä myönteisiä seurauksia.

Enemmän terveellisiä mieltymyksiä

Article12037_Eltern und Kinder am Tisch Essen.jpg

Yhteisellä ruokailulla voi olla erittäin suuri vaikutus lasten terveyteen. Vanhempien ja lasten tiukkojen aikataulujen johdosta voi olla on lähes mahdotonta saada koko perhe koottua saman pöydän ääreen kaikille aterioille. Kalifornialaisen yleistutkimuksen mukaan tähän olisi kuitenkin syytä pyrkiä, sillä lapset ja nuoret, jotka istuvat vähintään kolme kertaa viikossa vanhempiensa kanssa ruokapöydässä, syövät enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kalsiumpitoisia maitotuotteita sekä samalla vähemmän pikaruokaa ja makeisia. Erilaiset tutkimukset osoittavat lisäksi, että lapset, jotka syövät usein yhdessä perheen kanssa, ovat harvemmin ylipainoisia, eivätkä sairastu yhtä helposti syömishäiriöihin. Mutta perheen pienimmät eivät ole ainoita, joiden terveyttä yhteinen ruokailu edistää. Aikuiset antavat toisten mielellään houkutella itsensä kokeilemaan uusia ruokia, mikä puolestaan tuo tasapainoa ja monipuolisuutta ruokapöytään.

Rentoutunut ja tyytyväinen

Article12037_Gruppe Freunde jung mit Dessert.jpg

Sen lisäksi, että jo miellyttävän kylläinen olo sinällään tekee olon levollisemmaksi, yhteinen ruokailu rentouttaa mieltä tätäkin
enemmän. Berliinin Humboldt-yliopiston tutkijat havaitsivat, että koehenkilöt olivat rauhallisempia ja rennompia kollegoiden tai ystävien kanssa nautitun lounaan jälkeen ja ottivat virheet vähemmän vakavasti, kuin jos he olivat syöneet yksin. Etenkin lasten, ja aivan erityisesti nuorten, kohdalla henkinen tasapaino tuntuu olevan voimakkaasti yhteydessä siihen, ”missä ja miten” ruoka nautitaan: Columbia University -yliopiston teettämä suuri tutkimus osoitti, että nuoret, jotka syövät säännöllisesti kotona, sortuvat harvemmin savukkeisiin, alkoholiin tai muihin huumausaineisiin. Ajankohtaisen tutkimuksen mukaan päivittäin yhdessä perheensä kanssa ruokailevat nuoret sietävät myös kiusaamisesta aiheutuvaa stressiä paremmin kuin yksinään syövät.
Kun murrosikäinen lysähtää paikalleen pöydän ääreen, ei useinkaan näytä siltä, että tällä olisi hänelle suurta merkitystä. Heidelbergiläset tiedemiehet ovat kuitenkin saaneet selville, että perheen yhteisen ruokailun aikana käydyt keskustelut ovat tärkeitä jopa 70 prosentille nuorista, jopa tärkeämpiä kuin itse ruoka. ”Yhteinen ruokailu on ennen kaikkea tilaisuus vaihtaa kuulumisia, keskustella. Se on aina ollut tärkeä tapa muodostaa ja vakiinnuttaa yhteisöjä”, kertoo professori Klotter.

Keskustelua, ei riitelyä

Article12037_Teenager streitet mit Eltern.jpg

Keskustelut ruokapöydässä eivät kuitenkaan aina suju aivan sillä tavalla, kuin olisi tarkoitus: joku voi ottaa puheeksi kiivasta keskustelua tai jopa riitaa aiheuttavan aiheen, jolloin harmoninen yhdessäolo muuttuukin joksikin aivan muuksi. ”Erilaiset mielipiteet ovat sallittuja ruokapöydässä keskusteltaessa, mutta varsinaiset riidat tai todella epämieluisat aiheet pitäisi siirtää toiseen ajankohtaan”, sanoo Klotter. Pöydässä istujat voivatkin yhdessä päättää keskustelunaiheet. Rennon keskustelun aikaan saaminen ei ole yleensä kovin vaikeaa, tarvitaan vain oikeat kimmokkeet. Kuulustelumaisten kysymysten sijaan pitäisi osoittaa aitoa kiinnostusta. Näin sekä lapset että aikuiset alkavat yleensä kertoa asioista. Entä mitä tehdä tilanteissa, jossa lapset mukavien keskusteluiden sijaan valittavat tarjolla olevasta ruoasta ja ovat vaikka kateellisia sisarustensa ”normaalista” pizzasta? Tai jos gluteeniton pasta ei ole samalla tavalla lempiruokaa kuin tavallinen makaroni?

Yhdessä kaikki on helpompaa

Article12037_Einkaufen mit Kinder.jpg

Valittamisen aihetta eriävästä ruokavaliosta voi löytyä aina silloin tällöin, etenkin silloin, kun tilanne on vielä suhteellisen uusi kaikille. ”Se, että ei saa syödä samaa ruokaa kuin muut, koetaan tietenkin epäoikeudenmukaisena. Tällaisessa tilanteessa auttaa, kun korostaa sitä, kuinka hienosti kyseinen henkilö selviytyy tilanteesta”, sanoo ravitsemuspsykologi. Ellen Stemmer, Saksan keliakiayhdistyksen johtaja neuvoo myös: ”Uuteen ravintoon totuttautumisen alkuvaiheessa voi olla avuksi, jos koko perhe syö jonkun aikaa gluteenitonta ruokaa yhteisillä aterioilla. Ja jos lapset ja nuoret saavat osallistua ostosten tekoon ja ruoanlaittoon, he harvemmin jättävät ruokaa lautaselle.

Opas perheille