Kaura: aliarvostetun viljalajin jäljillä

Kaura: aliarvostetun viljalajin jäljillä

Kaura: gluteenia-köyhä ja runsaasti vitamiineja!

Kauraa ei hyväksytty pitkään aikaan gluteenittomien elintarvikkeiden joukkoon. Tieteelliset tutkimukset ja keliakian asiantuntijat ovat kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että kaura on arvokas lisä gluteenittomaan ruokavalioon valvottuina määrinä nautittuna. Se on ravinteikas, terveellinen ja herkullinen viljalaji.

Perinteikäs viljalaji

Jo satojen vuosien ajan kaura on ollut tärkeä elintarvike Keski-Euroopassa. Keskiajalla se oli vielä yleisin käytetty viljalaji. Pohjoismaissa kauran suosio on nykyaikana ollut suurempaa kuin muualla Euroopassa. Pohjoismaissa myös gluteeniton kaura on jo vuosien ajan ollut kiinteä osa maataloutta sekä keliakiasta kärsivien henkilöiden ravitsemusta. Suomen keliakiayhdistyksen kliininen lautakunta hyväksyi kauran jo vuonna 1997 aikuisten gluteenittomassa ravinnossa käytettäväksi.

Monia arvokkaita ominaisuuksia

Article12045_Haferflocken in Holzschuessel.jpg

Kauran sisältämien B-vitamiinien, sinkin, raudan, magnesiumin, proteiinin sekä monityydyttymättömien rasvahappojen lisäksi siinä on erityisen paljon kuituja. Runsaan kuitupitoisuutensa ansiosta kaura on täyttävää ja sen tärkkelyksen erityisen rakenteen ansiosta myös helposti sulavaa. Lisäksi kauranjyvät sisältävät runsaasti beetaglukaaneja, jotka auttavat alentamaan veren kolesteroliarvoja, mikä puolestaan pienentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kauran sisältämä öljy- ja linolihappo on tärkeä tiettyjen elinten, kuten aivojen tai verkkokalvojen, toiminnalle suojaten samalla sydän- ja verisuonitaudeilta.

Asiantuntijoiden tapaaminen

Tästä syystä kaura on jo vuosikausia ollut tärkeä aihe myös Dr. Schärin tutkimus- ja kehitysryhmälle. Kymmenvuotisjuhlan
kunniaksi tiedemiehiä, lääkäreitä ja keliakiayhdistysten edustajia eri puolilta Eurooppaa kokoontui symposiumiin keskustelemaan muun muassa kauran tulevasta käytöstä gluteenittomassa ravinnossa. ”Teknologisessa mielessä kaura muistuttaa muita gluteenittomia viljalajeja, kuten esimerkiksi riisiä tai maissia”, selvittää Virna Cerne, Triestin Dr. Schär -tutkimus- ja kehitysosaston johtaja. Näin kaura on erinomainen lisä gluteenittomien tuotteiden valmistukseen. Tämän vahvistaa myös Jennifer Vinson, Schärin ravitsemusasiantuntija. ”Kaura laajentaa niiden viljalajien valikoimaa, joita gluteenittomien elintarvikkeiden valmistajat voivat käyttää.” Tarjoamiensa ravitsemusfysiologisten etujen lisäksi viljalajin hyvä puoli on myös sen pähkinää muistuttavat aromi. Kaurasta leivottujen leipien maku muistuttaa vehnäjauhoista leivottua leipää ja niihin muodostuu herkullisen rapea kuori. Myös kaurajauhoista valmistetut keksit ovat rapeampia.

Turvallisesti pellolta pöytään

Article12045_Frau in Labor vor Microskop.jpg

Kauran oikea alkuperä on edellytys sille, että gluteeniyliherkkyydestä kärsivät henkilöt voivat nauttia sitä turvallisesti. Kaura on
luonnostaan gluteeniton, mutta normaali markkinoilta saatavana oleva kaura joutuu usein kosketuksiin gluteenipitoisten viljalajien kanssa viljelyn ja toimitusketjun yhteydessä ja muuttuu näin soveltumattomaksi. ”Tärkeää on, että gluteenittomaksi merkitty kaura todella on myös puhdasta”, selittää Jennifer Vinson. Pohjois-Euroopan maiden mallin mukaisesti kauran likaantumisen ongelma voidaan välttää koko käsittelyprosessin kattavilla elintarviketeknologisilla tarkastuksilla. Näin kaura pidetään alusta alkaen tiukasti erillään vehnästä, rukiista ja ohrasta ja sitä voidaan tarjota markkinoille puhtaana (gluteenittomana) kaurana, joka soveltuu gluteenittomassa ruokavaliossa käytettäväksi. Tällaisten kauratuotteiden gluteenipitoisuus on alle lakimääräisen raja-arvon, 20 parts per million (ppm). Myös Schärin tuotteissa käytetty kaura on turvallista: ”Voidaksemme taata, että kaura todella on puhdasta, valvomme sen viljelyä pelloilla ja teemme tarkastuksia viljamyllyihin. Lisäksi suoritamme myös lukuisia vaadittavia analyyseja”, selittää Virna Cerne.

Tutkimuksin todistettua

Myös uusimmat tutkimustulokset puhuvat kauran käytön puolesta gluteenittomissa elintarvikkeissa. Erilaiset kliiniset tutkimukset todistavat, ettei kauralla ole negatiivisia vaikutuksia gluteeniyliherkkyydestä kärsiviin ihmisiin ja että tällaiset henkilöt pystyvät nauttimaan jopa 50 grammaa erikseen viljeltyä ja käsiteltyä kauraa päivässä saamatta siitä vaivoja. Tästä syystä tämä viljalaji muodostaakin jo eräissä maissa, kuten Kanadassa, USA:ssa ja Ruotsissa, kiinteän osan gluteenitonta ruokavaliota. Myös Euroopan komissio lisäsi kauran vuonna 2009 gluteenittomien tuotteiden luetteloon! On olemassa pieni ryhmä keliakiasta kärsiviä henkilöitä, jotka eivät pysty syömään edes gluteenitonta kauraa. Kauran nauttimisen yhteydessä ilmenevät vaivat eivät kuitenkaan välttämättä ole seurausta immunologisesta reaktiosta. Vatsakipujen ja ilmavaivojen kaltaiset oireet saattavat johtua myös kauran suuresta kuitupitoisuudesta. Tästä syystä nautittavaa määrää tulisi nostaa hitaasti. Jos oireet jatkuvat, on kuitenkin käännyttävä lääkärin puoleen.

Missä gluteeniton tulevaisuus on jo pitkään ollut perinne

Schär on kehittänyt jo yli 30 vuoden ajan gluteenittomia elintarvikkeita ja se työskentelee jatkuvasti tuotteidensa parantamisen hyväksi, tiukimpia turvastandardeja noudattaen.

Vuonna 2003 Dr. Schär perusti Triestissä sijaitsevalle Science Park -alueelle – yhteen Italian ja koko maailman tärkeimmistä tiede- ja teknologiakeskuksista – erityisen kehitysosaston, joka on omistautunut täysin tuoteinnovaatiolle sekä uusien raaka-aineiden, näin myös kauran, tutkimukselle.

”Varmistamme, että gluteeniton toimitusketju pysyy kokonaisuudessaan turvattuna, aina pellolta myllyyn saakka.”
Virna Cerne

Pohjoismaissa gluteeniton kaura on jo vuosien ajan ollut kiinteä osa maataloutta sekä keliakiasta kärsivien henkilöiden ravitsemusta. Suomen keliakiayhdistyksen kliininen lautakunta hyväksyi kauran jo vuonna 1997 aikuisten gluteenittomassa ravinnossa käytettäväksi.

353 kaloria 100 grammassa – tämä tekee kaurasta täydellisen ravinnon urheilijoille.

Venäjä on maailman suurin kauran tuottaja. Vuonna 2013 Venäjällä viljeltiin 4,9 tonnia kauraa, mikä on 21 prosenttia maailman koko kauran tuotannosta.

50 grammaa kauraa päivässä on määrä, jonka suurin osa keliakiaa sairastavista voi nauttia ongelmitta.

Lähes 12 prosenttia proteiinia - näin kauran proteiinipitoisuus on huomattavasti muita viljalajeja suurempi.

Aveniini-intoleranssi
Kaura sisältää aveniini-nimistä prolamiinia, jonka polypeptidiketjut muistuttavat gluteenipitoisten viljalajien vastaavia ketjuja. Pieni osa keliakiaa sairastavista saattaa olla yliherkkiä aveniinille.

Raaka-aineemme