Durra (sorghum) - Kuitupitoinen hirssilaji

Durra (sorghum) - Kuitupitoinen hirssilaji

Durra on heinäkasvien sukuun kuuluva hirssilaji.

Tämä kuitupitoinen viljalähde on gluteeniton ja soveltuu näin erityisen hyvin gluteenittomaan ruoanlaittoon, esimerkiksi jauhona leipäjauhosekoituksissa.

Article12030_Sorghum Feld.jpg

Durran historia ulottuu aina aikaan ennen Kristusta. Intiassa tätä hirssilajia käytettiin jo 2 000 vuotta eKr. Durraa alettiin viljellä myös Kiinassa ja Afrikassa ja 1600-luvun alussa sitä vietiin myös Amerikkaan. Sorghum-viljasta tunnetaan useita erilaisia lajikkeita. Taloudellisesti merkittävin ja laajimmalle levinnyt laji on kuitenkin kirjodurra (sorghum bicolor). Sitä pidetään Afrikan tärkeimpänä viljalajina, mutta sitä viljellään myös Etelä-Aasiassa, Keski-Amerikassa ja Etelä-Euroopassa. Sorghum kestää hyvin kuumuutta ja se kykenee pysäyttämään kasvunsa kuivissa olosuhteissa. Maaperän suhteen kasvi on melko vaatimaton, nopea kasvu kuuluu kuitenkin sen ominaisuuksiin.

Kasvinviljelyksessä sorghum muistuttaa maissia. Jopa 5 metrin korkuiseksi kasvava kasvi muodostaa röyhyjä, joihin puolestaan muodostuu pieniä jyviä. Eri Sorghum-lajien väri saattaa vaihdella valkoisen, kellertävän ja punaisen välillä. Kirjodurran (sorghum bicolor) jyvät ovat väriltään ruskehtavia. Pyöreähköt jyvät ovat hieman amarantin jyviä suurempia ja maultaan lievästi makeahkoja.

Afrikassa durra on tärkein leipävilja ja sitä käytetään perinteisten rieskojen leivonnassa. Tämä hirssilaji soveltuu kuitenkin myös puuron, vanukkaiden ja gluteenittoman oluen valmistukseen.

Article12030_Vital mit Avocado und Feta.jpg

Tyypillistä durralle on korkea kuitu- ja proteiinipitoisuus.  Se sisältää kuitenkin myös merkittäviä määriä rautaa, fosforia ja B-vitamiineja sekä kuparia, mangaania ja piitä.

Schär hyödyntää tätä laadukasta, gluteenitonta viljalajia ja käyttää sitä mm. Vital -leivässä.